
Sikurirouskun currymainen maku sopii erinomaisesti vaikkapa munakkaaseen. Tai että sikurirouskusta keitetty lakritsaan vivahtava siirappi on oiva höyste juustoille ja jäätelölle.
Saarijärveläinen Anna Ikkala on intohimoinen sienestäjä ja marjastaja, joka suosii lautasellaan satokausien mukaista ruokaa. Metsän antimia täydentävät omassa pihassa kasvatetut kasvikset.
Kun on rohkeutta, oppii paljon!
Sienestyksen Anna aloittaa huhtasienillä toukokuun alussa. Kautensa hän päättää toisinaan vasta joulukuun puolella viimeisiin suppilovahveroihin.
– Muutamaan kertaan paleltuneita sieniä ei voi säilöä, mutta ne kelpaavat ihan hyvin paistettuina ruoaksi.

Suosikkina sienipöly
Kun metsästä kertyy paljon tuliaisia, niiden käytössä ja säilömisessä on oltava kekseliäs. Annan kotona on vapaakiertoinen ilmalämmitys, joka helpottaa isojen sienisatsien kuivaamista.
Lue myös: Korjaamisen ihme: käyttökelvoton muuttuu toimivaksi
Mäntyjen keskellä viihtyy mainiosti
Hiljattain Anna teki lastensa kanssa metsäyhtymän, jotta perintö siirtyisi sujuvasti seuraavalle sukupolvelle.
Metsänomistajalle metsä on samaan aikaan lepopaikka ja taloudellisen turvan lähde.
– Arvostan luonnonsuojelua ja kunnioitan vihreitä arvoja, mutta hyväksyn myös talousmetsät. Ymmärrän sen, että Suomi elää metsästä, Anna sanoo.

Omassa metsässään Anna noudattaa jatkuvan kasvatuksen periaatetta. Hän ei halua muokata ympäristöä liikaa.
– Metsätila on minulla vain aikansa. Se ei ole kenenkään oma, eikä sitä mukaansa saa.
Pikkuväki oppii tunnistamaan
Annalle on tärkeää, että hänen perheessään suhde metsään pysyy tiiviinä sukupolvesta toiseen. Kyse ei ole pelkästään perinteen jatkumisesta.
– Haluan lasten tietävän, miksi luontoa kannattaa kunnioittaa. Sieltä saa niin paljon: syömistä ja liikunnan iloa.
Lue myös: Korjaamisen ihme: käyttökelvoton muuttuu toimivaksi
Kun Annan lapset olivat pieniä, hän kuljetti näitä mukanaan metsässä ja siirsi isältään saamiaan oppeja eteenpäin. Sama jatkuu nyt 4- ja 9-vuotiaiden lapsenlasten kanssa.
Anna on esimerkiksi opettanut heitä poimimaan sieniä ja marjoja. Sienistä kantarelli, herkkutatti, suppilovahvero ja torvisienet ovat helppoja tunnistettavia pikkuväelle.

– Heidän suosikkinsa on voissa paistettu herkkutatti. Siinähän on ihana, pähkinäinen maku. Mutta sekaan ei saa laittaa mitään kermaa tai soosia. Metsässä kulkiessaan Anna ja lapsenlapset tarkkailevat luontoa kaikilla aisteillaan. He ovat esimerkiksi harjoitelleet tunnistamaan lintujen ääniä Jyväskylän yliopiston kehittämällä Muuttolintujen kevät -sovelluksella.
Lue myös: Kasvikset kotipuutarhasta – huoli ympäristöstä sai muutoksen aikaan